>Kunnallisvaalit 08
 >Eduskuntavaalit 07

Liikkuva Lahti

Lahti on logistiikan kannalta ihanteellinen paikka: tiivisti rakennettu ja etäisyydet lyhyitä. Kuitenkin suurin osa Lahtelaisista liikkuu henkilöautolla. Kasvihuonepäästöjen kantilta eri liikennemuotojen päästöt menevät seuraavasti (isommasta pienempään): henkilöauto > linja-auto > juna > kävely > polkupyörä. Meidän tulisi siis saada henkilöautoilevat ihmiset käyttämään julkisia ja kevyttä liikennettä. Henkilöauto tupruttaa kilometriä kohden keskimäärin 188 g CO2/hkm, linja-auto keskimäärin 19 g CO2/hkm, juna 15 g CO2/hkm ja kevyt liikenne periaatteessa 0 g CO2/hkm, jos ylimääräisen ruuan hiilidioksidipäästöjä ei oteta huomioon (hkm tarkoittaa henkilökilometriä). lähde VTT

Joukkoliikenne

Siirtyminen henkilöauton käyttäjästä joukkoliikenteen käyttäjäksi vähentäisi liikkumisen hiilidioksidipäästöt kymmenykseen. Luulisi siis kaikkien innolla tekevän näin - mutta miksi näin ei ole käynyt?

Lahden julkinen liikenne pitää sisällään pääasiassa linja-autot, sekä näitä tukien taksit ja junat. Linja-autoliikenne on kuitenkin päästetty valitettavan retuperälle ja kaupunkilaiset eivät näe tätä vaihtoehtoa houkuttelevana. Mitä siis pitäisi tehdä?

Lahden linja-autoliikenteen ongelmia ovat mm. seuraavat asiat:

• Kalliit yhdenmatkan liput (2,90 €).
  
• Lipuissa ei ole vaihto-oikeutta (lisämaksu 1,50 €).
  
• Lipulla saa matkustaa vain 6 km matkan tai joutuu maksamaan lisää (6-12 km maksaa 3,40 €).
  
• Lastenvaunuista joutuu maksamaan lisämaksun (1,50€).
  
• Ei opiskelija-alennuksia.
  
• Ei eläkeläisalennuksia.
  
• 12-vuotias joutuu maksamaan jo aikuisen hinnan.
  
• Yhdysliikennettä junien kanssa ei ole suunniteltu kunnolla.
  
• Linja-autojen reitit hitaita (esim. linja-autojen ei tarvitsisi erikseen pysähtyä torilla).
  
• Yöliikenteen hinnat alkavat liian aikaisin (tupla hinta klo 23 eteenpäin).

Tämän lisäksi Lahti tukee keskisuurista kaupungeista kaikista vähiten linja-autoliikennettä. Tämä ei tosiaankaan kannusta lahtelaisia linja-autojen käyttäjiksi.

Minkä pitäisi muuttua? Ainakin seuraavat asiat:

• Lahteen tulee saada kaupunkilippu, jossa on yhden tunnin vaihto-oikeus. Siitä voi ehkä jo maksaakin tuon 2,90 €.
• Lastenvaunuilla tulee päästä maksutta linja-autoon.
• Opiskelijoille tulee saada vähintään 25 % alennus 30 päivän lipusta, myöhemmin 50 % alennus.
• Kansaneläkkeen piirissä oleville eläkeläisille tulee saada vähintään 25 % alennus 30 päivän lipusta, myöhemmin 50 % alennus.
• Edellä mainitut alennukset tulisi ulottaa myös 20/40 matkan lippuihin.
• 12-16-vuotiaille tulee olla nuorisolippu, johon vähintään 25 % alennus kaikkiin. lipputuotteisiin, myöhemmin 50 % alennus (12-16-vuotiaat eivät ole aikuisia!).
• Junien ja linja-autojen aikataulut tulisi sovittaa paremmin yhteen, jotta yhdysliikenne toimisi.
• Lahden kaupungilla tulisi olla ihminen jonka päätehtävänä olisi joukkoliikenteen suunnittelu.
• Yöliikenteen hinnat tulisi alkaa aikaisintaan klo 24.

Eli mitä pitäisi tehdä? Ainakin seuraavaa:

• Liikennöitsijän ja Lahden kaupungin välillä tulisi käydä enemmän neuvotteluja yhteisistä intresseistä.
• Jos nykyisten liikennöitsijöiden kanssa ei päästä järkeviin sopimuksiin liikennöinnin järjestämisestä (mm. siitä, että lastenvaunuista menee lisähinta), tulee järjestää kilpailutus.
• Lahden kaupungin tulee satsata monin kerroin enemmän varoja joukkoliikenteen tukemiseen. Tätä kautta saataisiin mm. opiskelija ja eläkeläisalennukset sekä nuorisoliput
• Kaupungin tulee palkata päätyökseen joukkoliikenne asioista vastaavan virkamiehen, tällä hetkellä työ tehdään vasemmalla kädellä muiden töiden ohessa.

Linja-autoliikenteen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota raideliikenteeseen. Lahdesta lähtee rata Heinolaan, Orimattilaan sekä Nastolaan ja Hollolaan. Ratoja lähtee siis joka suuntaan! Näitä rataosuuksia tulisi osata hyödyntää paljon nykyistä paremmin. Miltä kuulostaisi Lahden sisäinen junaliikenne? Minusta se kuulostaa tulevaisuudelta. Rataosuuksien hyötykäyttöä tulisikin selvittää huomattavasti paremmin. Esim. Z-junat voisivat hyvin jatkaa matkaansa Lahdesta kohti Heinolaa, ja pysähtyä samalla vaikkapa Ahtialassa, Vierumäellä ja edelleen Heinolassa. Junaratojen hyötykäyttö paikallisliikenteessä tulisikin selvittää pikaisesti. Yhdistettynä toimiva linja-autoliikenne ja junaliikenne houkuttelisivat varmasti henkilöauton käyttäjiä joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Kannattaa muistaa, että taksit ovat yksi julkisen liikenteen muoto. Taksi kulkee silloinkin kun joukkoliikenne ei kulje ja sillä pääsee joustavammin paikasta toiseen. Jos joukkoliikenne on edullista ja helppoa, voi taksia käyttää ilolla aina silloin, kun tarvitsee ns. henkilöautoa. Taksit ovatkin tärkeä osa julkista liikennettä. Se mahdollistaa oikein käytettynä henkilöautosta luopumisen kokonaan.

Kevyt liikenne

Kevyt liikenne ei periaatteessa tuota kasvihuonepäästöjä lainkaan. Oikein suunniteltu kaupunki kannustaakin asukkaitaan käyttämään lyhyiden matkojen taittamiseen kevyttä liikennettä. Lahden voisi kuvitella olevan kevyen liikenteen paratiisi. Pyöräteitä on suhteellisen paljon ja etäisyydetkään eivät hirvitä. Mistä sitten johtuu, että aina kun ajelen polkupyörällä Lahdessa paikasta toiseen, joudun vähän väliä kiristelemään hampaitani?

Polkupyöräilyn ja kävelyn rasitteeksi nousevat ainakin seuraavat tekijät:

• Katukivetysten madallukset ovat sijoitettu keskelle suojatietä ja usein madallus on sangen nimellinen.
• Varsinaisia pyöräteitä ei keskusta-alueella Aleksanterinkadun lisäksi ole paljoa.
• Pyöräparkit on suunniteltu ns. standardipyörän mukaan. Monia polkupyöriä ei voi kiinnittää lainkaan Lahdessa paljon käytettyihin turvakiinnityksiin.
• Usein kevyen liikenteen väylät ovat kapeita ja rikkonaisia.
• Liikennejärjestelyt on suunniteltu autoilijan näkökulmasta ei kevyen liikenteen tarpeita huomioiden.

Minkä pitäisi muuttua? Ainakin seuraavat asiat:

• Katukivetysten madallukset tulisivat olla koko suojatien levyiset ja ne tulee tehdä kunnolla.
• Keskusta-alueella ei pitäisi olla nelikaistaisia teitä ja kevyenliikenteen väylät tulisi aina olla keskustassa vähintään kaksikaistaisia.
• Keskusta-alueella autojen tulisi kulkea kevyenliikenteen mukaan, eli autoilijan tulisi käyttäytyä jokaisen suojatien kohdalla kuin tulisi kolmion takaa (mikä muuten pitäisi olla lain mukaan normikäyttäytymistä).
• Turvakiinnityksin varustettujen pyöräparkkien lisäksi tulisi olla myös perinteisiä pyörätelineitä, joihin saa polkupyörän kiinni renkaasta.
• Kevyenliikenteenväylät tulee olla yhtenäisiä myös kuntarajojen kohdalla.

Eli mitä pitäisi tehdä? Ainakin seuraavaa:

• Liikennesuunnittelu tulisi tehdä ensisijaisesti kevyenliikenteen mukaan ja vasta sitten autojen mukaan.
• Suojateiden katukivetykset tulisi muuttaa madalletuiksi siirtymäajassa (esim. kymmenen vuotta).
• Puolet pyöräparkkien telineistä tulisi muuttaa sen tyyppisiksi, että kaikki pyörämallit saisi niihin helposti.
• Keskusta-alueella tulisi lisätä kolmiot kevyenliikenteen väistämiseksi jokaisen suojatien yhteyteen.

Näiden lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia mahdollisuutta asentaa kevyenliikenteen väylille katokset - ainakin keskustan alueelle. Näin sadesää ei haittaisi mm. pyöräilyä. Katokset voisivat olla sadetunnistimen avulla avattavia. Periaatteena kevyen liikenteen tukeminen tulee olla vähintään yhtä tärkeää kuin autoilun. Tämä tulisi näkyä myös kaupungin rahoituksessa.